Vantaankoski 21.3.2021

Kävin kuvailemassa Vantaankosken rannalla. Ei ollut vielä kunnon tulvaa...

Kosken rannalla on vanha rakennus joka paloi muutama vuosi sitten.

Dayroll Deluxe

Eräällä keskustelupalstalla huomasin kirjoituksen jossa joku oli kehittänyt mustavalkoista diafilmiä. Vaikutti niin kiintoisalta, että aloin miettimään josko tuota kokeilisin itsekkin. Kemikaalit löytyisivät valmiista paketista, MV diafilmiäkin on myynnissä ja kaikki muu tarvittava minulla jo onkin.

Kemikaaleja tarkemmin katsoessani eräästä suomalaisesta liikkeestä löytyi Roba Apposta -kitti jolla voitaisiin kehittää mikä tahansa MV filmi positiiviksi. Eli ei tarvitse erikseen ostaa MV diafilmiä vaan mikä tahansa filmi käy kunhan siinä on kirkas filmipohja ja riittävästi kontrastia. Tuon kitin kemikaalit ovat lisäksi erittäin riittoisia (kitillä pitäisi pystyä kehittämään 15-20 rullaa kinofilmiä) ja säilyvyyskin on hyvä.

Koska em. kitillä voi kehittää noinkin monta rullaa filmiä, aloin sitten pohtimaan mitä filmiä käyttäisin ja miten ne hommaisin. Yksittäin valmiiksi pakattuina 36 kuvan rullille olisi tietenkin helppoa mutta samalla tarvittava rahamäärä on isompi. Bulkkirullana kustannusta per filmi saisi laskettua mutta käytettävä olisi sitten yhtä ja samaa filmiä koko rullan verran. Noiden rullien pituus on 30,5 metriä ja sellaisesta saa noin 20 kappaletta 36 kuvan filmirullaa kuvattavaksi. Asiaa jonkin aikaa pohdittuani, päätin kokeilla bulkkirulla -ratkaisua kun sopivaa filmiäkin suhteellisen edullisesti saisi saksasta tilattua. Pitäisi vaan ensin hommata laite jolla bulkkirullasta saisi noita kameraan laitettavia filmirullia tehtyä.

Huuto.net:stä satuin sitten huomaamaan, että joku myy Dayroll Deluxe filmilataajaa edullisesti. Laite olisi kuvauksen perusteella uutta vastaava joten huusin laitteen itselleni.

Laite tuli postitse muutamassa päivässä ja osottautui myyjän kuvauksen mukaisesti uutta vastaavaksi kunnoltaan. Pahvisesta paketista kuoriutui muovinen laatikko ja metallinen kampi.

Laitteen toisella sivulla on suuri kiekko keskellä ja oikeassa yläkulmassa kolo johon metallinen kampi työnnetään. Kun kampi ei ole paikoillaan, voidaan avata oikeasta yläkulmasta luukku jonka alle sijoitetaan filmirulla jolle filmiä halutaan ladata.

Toisella sivulla puolestaan on kuvalaskuri sekä laitteen sisällä olevan bulkkirullan jäljellä olevan määrän osoitin. Kuvalaskuria voidaan kääntää sormin ja asettaa se osoittamaan haluttua kohtaa valkoisen täplän kohdalle. Tämä laskuri laskee kuinka monta ruudullista filmiä on filmirullaan kulloinkin ladattu ja sen lukema siis kasvaa kun filmiä ladataan. Koska filmin alku pitää jättää ulos jotta sen saa ladattua kameraan, laskurin arvo S asetetaan valkoisen täplän kohdalle kun aletaan filmiä rullalle lataamaan. Näin filmin alkuun menee 5 ruutua joita ei valoteta kamerassa vaan käytetään filmiä kameraan ladattaessa. Laskuria seuraamalla voidaan sitten ladata haluttu määrä ruutuja filmirullalle.

Laite avataan bulkkirullan lisäämistä varten kiertämällä toisella sivulla oleva suuri kiekko auki.

Laite on suhteellisen yksinkertainen sisältä. Keskellä on akseli johon bulkkirulla sijoitetaan. Oikeassa alakulmassa on bulkkirullan kulutuksen mittarin anturi. Yläosassa hammasrattaallinen akseli joka kasvattaa kuvalaskurin arvoa filmiä ladattaessa. Sen vieressä on vasaran näköinen jousitettu osa joka puristuu filmiä vasten aiheuttaen valoesteen kun oikean yläkulman filmirullakotelon luukku on auki. Kannessa on mekanismi joka siirtää vasaramaista osaa hiukan alaspäin kun metallinen kampi työnnetään sille tarkoitettuun aukkoon jolloin filmi pääsee liikkumaan esteettä ladattaessa. Laitetta ei saa vahingossa auki, koska kiekkoa pitää kiertää useamman kierroksen ajan ennen kuin kansi voidaan avata.

Tässä laitteen yläosan osat hiukan lähempää.

Bulkkirullan kulutuksen mittarin anturi minimiasennossa. Anturi on jousitettu jolloin se painautuu bulkkirullan reunaan ja välittää kulutuksen mittarin näytölle kun filmiä ladataan.

Laitteen toisella reunalla olevan mittarin näyttö kun anturi on minimiasennossa.

Tässä anturi on käännetty pois tieltä jotta bulkkirulla voidaan laittaa laitteeseen. Kun bulkkirulla on laitteeseen laitettu, pitää muistaa vapauttaa anturi filmin pintaan jotta sen kulutus voidaan lukea mittarista.

Mittarin näyttö kun anturi on lukittuna bulkkifilmirullaan tieltä pois.

Ostamani laitteen sisällä oli loppu vanhasta bulkkirullasta. Myyjä ei tiennyt, että laitteen sisällä oli filmiä kun hän sitä tutki jolloin filmirulla valottui. Lisäksi laitteeseen oli liimattu lappu jossa oli teksti 6.12.92 Tri-X joten filmi oli noin 30 vuotta vanhaa ja myyjän mukaan huoneenlämmössä säilytettyä. Sainpahan laitteen mukana sitten filmiä jota käyttää latauksen kuivaharjoittelussa ennen kuin sinne laitan filmin jota aion kuvata. Ja samalla muutaman kuvan otettua josta käy ilmi miten filmi pitää laitteeseen laittaa sisälle. Luonnollisesti lataaminen pitää suorittaa täytin pimeässä joko pimiössä tai pimiöpussissa jotta ladattava bulkkirulla ei valottuisi.

Kuvassa yllä bulkkirulla on laitettu sille tarkoitettuun tilaan ja filmiä aloitettu viemään sille tarkoitettua reittiä pitkin. On erittäin tärkeää, että filmin reunan reijityksen tulee mennä hammastetun akselin hampaiden kautta jotta kuvalaskuri laskisi ladattujen filmiruutujen määrän oikein. Vasaramallista valosulkua pitää vetää sormella hiukan alaspäin jotta filmi saataisiin pujotettua sen alle.

Yllä bulkkirulla on nyt asetettu laitteeseen ja kulutusmittarin anturi laitettu filmin pintaa vasten. Valosulku puristaa filmiä jolloin valoa ei pääse sen ohi kun filmirullakotelon kansi on auki. Laitteen käyttöohjeen mukaan filmirullakotelon kannen pitää olla auki kun laitteen kantta laitetaan kiinni. Jos näin ei ole, kansi ei asetu oikein vaan jää nurkastaan hiukan koholle ja laite taas valoon tuotaessa on vaarana, että laitteeseen jää valovuoto.

Aukossa, jonne kampi työnnetään, on kaksi kielekettä. Valkoisen täplän kohdalla oleva kieleke painuu sisään kun kampi työnnetään aukkoon. Tämä puolestaan työntää vararamallista valosulkua hiukan alaspäin jolloin filmiä voidaan ladata esteettä.

Aukon alareunassa näkyvä isompi kieleke puolestaan estää kammen työntämisen aukkoon kun filmirullakotelon kansi on auki. Lisäksi tämän kielekkeen käyttömekanismi aiheuttaa kannen jäämisen hiukan raolleen jos filmirullakotelon kansi ei ollut auki kun laitteen kansi laitettiin kiinni.

Tässä kuvassa filmirullakotelon kansi on kiinni jolloin alempi kieleke on laskeutunut alas ja kampi voidaan työntää aukkoon.

Ja tässä lopputilanne johon pyritään: filmi valmiina ladattavaksi filmirullalle. Enää tarvitaan filmirulla jolle haluttu määrä ruutuja ladataan. Filmin pää teipataan filmirullan akselille, akseli sijoitetaan kuoren sisään ja kuori suljetaan. Filmirulla asetetaan laitteen koloon, kolon kansi suljetaan ja kampi työnnetään aukkoon. Kun ruutulaskuri on asetettu osoittamaan kohtaa S, voidaan kampea kääntämällä ladata haluttu määrä ruutuja bulkkirullasta filmirullaan. Kun ruudut on ladattu, kampi poistetaan, luukku avataan ja filmi leikataan saksilla poikki sekä tehdään filmin päähän kavennus jolloin se saadaan ladattua kamerassa.

Ensimmäiset panoraamat

Ensimmäiset filmit on sitten uudella panoraamakameralla kuvattu! Se tuli huomattua, että horisontin suoruuteen pitää kiinnittää huomiota, muutamassa kuvassa nimittäin horisontti on selvästi vinossa joten kuvaa joutuu suoristamaan ja kroppaamaan jos haluaa noita näyttää. Muuten kuvaaminen sujuu ongelmitta, tarkennus toimii mittaetsimellä helposti ja rajausviivat näyttävät olevan aika tarkasti merkityt etsimessä.

Kuvasin Kodak Ektar 100 -filmille. Koska oli aurinkoisia talvipäiviä, ei valon riittävyydessä ollut ongelmia vaikka hitaahko filmi onkin kyseessä. Mutta koska aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, valotus oli hankalaa suurten valoisuuserojen takia.

Filmit kehitin LAB-BOX:lla. Toisen filmin kohdalla kävi haaveri, kun menin kastelemaan filmikelan ennen kuin filmin siihen kelasin. Yhdesssä kohtaa filmi ei ollut mennyt oikein uralle ja oli kontaktissa filmin toisen kohdan kanssa joka johti siihen, että filmi ei ollut sitten kunnolla kehittynyt tuosta kohtaa. Jossakin taisi olla vinkki, että filmikelojen täytyy olla täysin kuivat jotta filmi kelautuisi kelalle ongelmitta. No, onneksi vain yksi kuva meni pilalle filmistä mutta täytyy jatkossa olla huolellisempi kelojen kosteuden kanssa.

LAB-BOX:n kannen lämpömittari ajastimineen on kätevä. Lämpötilaa voi seurata kehitystankin sisällä reaaliajassa ja ajastimet laskevat aikaa selkeästi. Kehitystankki kannattaa temperoida ennen kuin kehityskemikaaleja sinne alkaa kaatelemaan. Temperoin kaikki kemikaalit 38C:n lämpötilaan Cinestill:llä, ja vaikka kaadin tankkiin ennen kehityskemikaaleja tuon lämpöistä vettä filmin esilämmittämiseksi, lämpötila ei missään vaiheessa ollut tankin kannen lämpömittarin mukaan tuota 38C -astetta. Ilmeisesti tankin muovi jäähdyttää sisällä olevia nesteitä aika tehokkaasti joten koko tankki kannattaa jatkossa temperoida aika lähelle tuota 38C -asteen lämpötilaa ennen kuin kemikaaleja sinne aletaan kaatamaan. Tai sitten kannen lämpömittari ei ole kovin tarkka, pitänee selvittää tuo ennen seuraavaa kehitystä.