Hasselblad filmikasetin valotiivisteiden vaihto

Ostamastani Hasselblad A16 -filmikasetista meni valotiiviste rikki kun selvittelin filmikasetin filminsiirron toimivuutta. Oletettavasti kasetti on aika vanha joten sinänsä ei ole ihme jos valotiivisteet ovat jo ehtoopuolella. Verkosta löytyy hyvät ohjeet valotiivisteiden vaihtoon ja ostamani uusien valotiivisteiden mukanakin tuli hyvät ohjeet vaihtoon.

Asetetaan filmikasetti pöydälle, poistetaan filminpidin ja metallinen suojalevy (dark slide).

Poistetaan yhdeksän ruuvia joilla kasetin etulevy on kiinnitetty ja jonka alla valotiivisteet ovat.

Irrotettu etulevy. Valotiiviste on liimattuna oikean reunan urassa, kuvassa vanha tiiviste jo poistettu.

Etulevyn irrotuksen jälkeen kuvassa alhaalla näkyvä kasetin lukitusmekanismin vipu ja sen jousi irtoavat herkästi joten niiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Samoin kasetin alareunan kiinnityskoloissa olevat pienet metallilevyt voivat irrota. Kuvassa vasemmanpuoleinen on irronnut (nostettu filmiaukon vasemmalle puolelle, T:n muotoinen pieni metallipala) mutta oikeanpuoleinen on vielä paikoillaan. Myös kasetin yläosassa oleva kasetin irrotusnapin estolevy voi irrota joten näiden kanssa täytyy olla varovainen etteivät irtoa ja/tai taitu.

Uudet valotiivisteet tulivat paketissa joka sisältää etulevyyn liimattavan valotiivisteen sekä kasetin uraan laitettavan tiivisteen jota ei liimata paikoilleen. Kasetissa on ura johon ohuesta muovista tms. tehty liuska laitetaan ja valotiiviste puristetaan tämän liuskan väliin, liimaa ei käytetä.

Etulevyn uraan kiinnitetään valotiiviste poistamalla tiivisteen pohjassa olevasta liimapinnasta suojapaperi ja asettamalla tiiviste uraan. Kuvassa yllä uusi tiiviste liimattuna etulevyn urassa.

Kasetin uraan tuleva valotiiviste asetettuna paikoilleen. Uran muotoon leikattu muoviliuska asetetaan uraan avonaisena ja itse valotiiviste liuskan päälle siten, että liuskan toinen pystyssä oleva osa jää sen oikealle puolelle. Kuvassa yllä valotiiviste liuskan päällä ja liuskan toinen osa osoittaa ylöspäin valotiivisteen oikealla puolella. Itse valotiiviste on huomattavan paksu verrattuna tilaan johon se tulee joten sen painamiseen ja paikoillaanpitämiseen käytetään filmikasetin metallista suojalevyä (dark slide).

Ensin painetaan metallisella suojalevyllä valotiivistettä tasaisesti ja käännetään muoviliuskan toinen osa sen päälle pitäen sormilla sitä paikoillaan.

Seuraavaksi toisella kädellä painetaan muoviliuskaa alaspäin ja poistetaan metallinen suojalevy jolloin valotiiviste jää muoviliuskan väliin. Suojalevyn poistamisen jälkeen vaihdetaan kättä jolla muoviliuskaa painetaan.

Seuraavaksi metallisella suojalevyllä painetaan valotiivisteen muoviliuskaa jolloin se pysyy tasaisesti painettuna koko matkaltaan.

Lopuksi asetetaan ruuveilla kiinni ollut etulevy varovasti paikoilleen pitäen tarkasti huolta siitä, että sen alla olevat lukitusvivut, jouset ja muut metallilevyt ovat paikoillaan ja oikeassa paikassa/asennossa.

Kiinnitetään etulevy paikoilleen yhdeksällä ruuvilla joilla se oli kiinni ennen avaamista.

Lopputuloksena on se, että muoviliuskan välissä oleva valotiiviste on paikoillaan ja kasetin metallilevyä (dark slide) asetettaessa levy liukuu muoviliuskan päällä vahingoittamatta itse valotiivistettä. Kun metallilevy poistetaan filmikasetin ollessa kiinni kamerassa valokuvaamista varten, valotiiviste nostaa muoviliuskan teoista reunaa ylöspäin jolloin rako johon metalliliuska (dark slide) työnnetään tulee valotiiviiksi.

Valotiivisteiden vaihtaminen Hasselblad:in A-sarjan filmikasettiin on loppujen lopuksi helppoa. Tiivisteet eivät maksa paljoa ja ne uusimalla varmistetaan filmikasetin valotiiviys vuosiksi eteenpäin.

Voigtländer angle finder

Hasselblad 903 SWC -kamera mukana tuleva etsin on hyvin asiansa ajava. Oikeastaan ainoa ongelma sen kanssa on se, että se on kuin putki jota katsotaan vaakatasossa toisesta päästä. Tämä taas on ongelma jos kuvataan matalalla jolloin kuvaajakin joutuu taipumaan samalle tasolle kameran kanssa. Lisäksi kameran tukeminen ei kuvaa otettaessa ole kovintaan helppoa, koska se pitää nostaa silmän korkeudelle jolloin käsivarsia ei voida tukea kehoa vasten. Etuna puolestaan on se, että siinä on vesivaaka jonka avulla kamera on helppo suoristaa.

Ebay:ssä samoillessani sattui silmään Voigtländer angle finder joka nimensä mukaisesti on etsin joka kääntää etsinkuvan 90 astetta vaakatasosta. Tässä taas puolestaan on se etu, että kameraa matalalla käytettäessä etsintä voidaan katsoa ylhäältä päin sekä käsivarsien tukeminen onnistuu helpommin kehoa vasten. Näitä etsimiä on tehty aikoinaan vain joitakin tuhansia ja siitä on olemassa versio sekä kino- että 6x6 -kokoa varten: ero on etsinkuvan koossa ja muodossa. Kino -versiossa näkyy myös parallaksiviiva etsinkuvassa, 6x6 -versiossa 6x4.5 -kuvakoon rajausviivat. Ebay:ssä jotkin myyjät näyttävät mainostavan kino -versiota 6x6 -versiona joten tarkkana kannatta olla oikeanlaista etsintä valittaessa, helpoin erottava tekijä on 6x6 -teksti painettuna prismakoteloon. Netistä löytyy myös kuvausta kuinka kinoversio on muutettu 6x6 -versioksi avaamalla etsimen prismakotelo ja vaihtamalla sisällä oleva maski oikean kuvakoon tuottavaksi. Etsimeen voidaan vaihtaa eri polttoväliltään olevia linssiosia jolloin etsinkuva vastaa kamerassa käytettävän objektiivin tuottamaa kuvaa. Nämä etsimet ovat melko kalliita ja niitä näyttäisi löytyvän pääosin vain japanilaisilta myyjiltä jolloin hinnan päälle tulevat tullimaksut, linssiosia myydään halvemmalla mutta luonnollisesti vaativat itse etsimen jotta niitä voidaan käyttää. Internetistä löytyi tieto, että 903 SWC -kameran 38mm:n objektiivia vastaavan kuvakulman tuottaa 15mm:n linssiosa tässä etsimessä. Kun vastaan sitten tuli 6x6 -kameralle tarkoitettu oikealla linssiosalla varustettu hyväkuntoinen halvemmasta päästä oleva yksilö, ostin etsimen.

Paketti tuli kuriirifirman kuljettamana muutamassa päivässä. Etsin oli hyvin pakattu ja muovikääreestä paljastui hyvin vähän käytetyn näköinen etsin.

Voigtländer angle finder 6x6 21mm linssiosalla

Pahvilaatikon sisältä löytyi japaninkielinen käyttöohjelipare, (teko?)nahkainen säilytyspussukka ja itse etsin. Etsin on kunnosta päätellen käyttämätön tai erittäin vähän käytetty. Etsimen okulaari on säädettävissä jolloin sen näyttämä kuva saadaan omassa silmässä näkymään terävänä eikä erillisiä diopterinkorjauslinssejä tarvita.

6x6 -versiossa on prismakotelon pohjaan painettu 6x6 -teksti, kino -versiossa tätä ei ole. Lisäksi kino -versiossa lukee okulaarin alla kauluksessa 'aspherical' punaisella painettuna.

Etsin kiinnitetään kameraan normaalisti salamakenkään työntämällä. Alkuperäisessä Hasselbladin etsimessä on lukitus kun taas Voigländerin etsimestä se puuttuu mutta pienet kuulalaakeripallot pitävät etsimen tukevasti kiinni salamakengässä. Etsin on kooltaan vastaavaa kokoluokkaa kuin alkuperäinen etsin. Etsimen prismakoteloa ja okulaaria voidaan kääntää oikealle ja vasemmalle jolloin kuvaa voidaan katsoa myös kameran sivusta.

Voigtländer -etsin kameraan kiinnitettynä

Etsimen kuva on kirkas ja laadultaan hyvä, parempi kuin alkuperäisen etsimen kuva. Kuvassa näkyvät myös 6x4.5 -kuvakoon rajausviivat mutta 6x6 -koolle ei erikseen ole näkyvissä mitään viivoja tms. Täytyykin ottaa kuva kameralla ja samanaikaisesti etsimen näkymä jolloin voin verrata miten kameran kuva vertautuu etsimen näkymään. Kuten mainittua, Voigtländerin etsintä käytettäessä menetetään vesivaaka joten kuva suoruuteen täytyy kiinnittää enemmän huomiota.

Voigtländer -etsimen tuottama näkymä

Hasselblad -etsimen tuottama näkymä

Kaiken kaikkiaan Voigtländer angle finder on mielestäni hyvä lisä Hasselblad 903 SWC -kameraan. Etsin helpottaa kameran käyttämistä varsinkin kameraa alhaalla käytettäessä sekä parantaa kameran tuentaa normaalisti kuvaa otettaessa. Koska etsintä voi kääntää sivulle, mahdollistaa se pystykuvan helpon rajaamisen jos kuvia otetaan 6x4.5 -perää käyttämällä.

AGO Film Processor REEL - Paper 5

AGO Film Processor -laitteeseen saa paperivedoksien kehittämistä varten lisäosan jolla papereiden kehittäminen onnistuu helposti. Ko. lisäosa on tarkoitettu käytettäväksi Paterson Super System 5 tai 8 -tankeissa, koska sen avulla voidaan kehittää maksimissan 8"x10" kokoisia papereita/filmejä. Etuna AGO -laitetta vedosten kehittämisessä on se, että ei tarvita tilaa vieviä kehitysaltaita sekä kehittämisen tapahtuminen valoisassa laitteen hoitaessa paperin liikuttamisen ja ajan mittaamisen.

Lisäosa on 3D -tulostettu muovinen sylinteri jossa on yläpäässä tuki kehitystankin keskiputkelle. Sylinteri asettuu tukevasti kehitystankin keskiputken kanssa käyttämääni Paterson Super System 5 -tankkiin ja AGO Film Processor -laite pyörittää sitä tankin sisällä ongelmitta. AGO -laitteeseen saa tehtyä käytetyn kemikaalien mukaisen ohjelman jolloin kehittäminen on suoraviivaista.

Laite koostuu 3D -tulostetusta muovisista sylinteristä ja kehitystankin keskiputken tuesta sylinterin yläosaan.

Keskiputken tuki ja putki asettuvat napakasti sylinteriin.

Sylinteri kehitystankissa. AGO Film Processor -laite pyörittää sylinteriä tankin sisällä ongelmitta.

Valmis 8"x10" -kokoinen vedos kehitystankissa

Jotta vedos saataisiin poistettua, nostetaan sylinteri pois kehitystankista.

Vedos saadaan poistettua sylinteristä poistamalla keskiputki ja sen tuki sylinteristä. Tämän jälkeen kuvan poistaminen on helppoa.

REEL -Paper 5 on onnistunut lisä AGO Film Processor -laitteeseen. Sen avulla paperivedosten kehittäminen onnistuu päivänvalossa eikä tilaa vieviä kehitysaltaita tarvita. 3D -tulostettu muovinen sylinteri asettuu hyvin Paterson Super System 4 -tankkiin ja AGO -laite pyörittää sitä tankin sisällä helposti.

Durst M605 Color -suurennuskone

Olen jo jonkin aikaa ajatellut, että jos tulee kohdalle edullinen väripäällä 35- ja 120 -kokoisten negatiivien käsittelyyn kykenevä suurennuskone, voisin sellaisen ostaa ja alkaa puuhastelemaan valokuvien vedostuksen kanssa suurennuskoneella. Kun sitten helmikuun alussa valokuvausfoorumille ilmaantui myyntiin useampia suurennuskoneita eräältä kamerakerholta, ja joukossa oli Durst M605 Color -suurennuskone, ostin kyseisen laitteen edulliseen hintaan. Paljastui, että ko. kamerakerho joutuu poistumaan tiloista joita ovat käyttäneet aikaisemmin ja tämän takia myyvät aikojen saatossa kertynyttä kalustoa pois kun uusien tilojen koosta ei olut vielä tietoa. Sain suurennuskoneen, pimiökellon ja rajaimen todella edulliseen hintaan. Suurennuskoneessa oli 50mm:n optiikkaa mukana joten sillä onnistuu kinokokoisten negatiivien vedostaminen. Ostin erikseen myös 80mm:n optiikan ja sen kanssa käytettävän kiinnitysalustan jolloin myös 6x6 -negatiivien vedostaminen onnistuu koneella.

Durst M605 Color -suurennuskoneen väripää.

Laitteen mukana sain valotuskellon ja vedostusalustan.

Valotuskello on hyvin yksinkertainen. Pyöreällä kiekolla asetetaan haluttu aika ja kiekon keskustaa painamalla ko. aika valotetaan. Oikean yläkulman kytkimellä valitaan se, onko valo päällä suurennuskoneessa koko ajan vai käytetäänkö kiekolla asetettua aikaa. Tämä valotuskello jää varmaankin pääosin käyttämättä, koska ostamassani analysaattorissa on myös valotuskello.

Ajatuksenani on yrittää saada aikaiseksi värikuvia suurennuskoneella. Oikean valotuksen löytäminen on ainakin Youtube -videoiden perusteella helpohkoa mutta värien saaminen kohdalleen onkin sitten vaikeampaa. Siispä eBay:hyn tutkimaan mitä olisi tarjolla sille puolelle.

Koska en ole koskaan vedostanut värikuvia, ja mustavalkoistenkin vedostamisesta on muutama vuosikymmen aikaa, ostin myös seuraavat apuvälineet. Näistä lisää omissa kirjoituksissaan: 

Unicolor-Mitchell Duocube

Kodak Print Viewing Filter Kit

Durst Labometer -analysaattori

Jobo Varioformat -alusta

REEL - Paper 5 -paperipidin AGO Film Processor -laitteella paperien kehittämiseen

Paperit kehitetään RA-4 -prosessissa joten tilasin Bellini RA-4 Kit -kemikaalipaketin. Ko. paketti sisältää kehite-, bleach- ja stabilisaattorikonsentraatit ja riittävyyden pitäisi olla 10 neliömetrille. Paperiksi tilasin Adox:n 8"x10" kokoon leikkaamaa paperia joka internetin mukaan voi oikeasti olla Fujin valmistamaa. Koska värikuvat täytyy kehittää täysin pimeässä ja aiemmin filminkehitykseen ostamaani AGO Film Processor -konetta voidaan käyttää lisäosan avulla myös paperien kehittämiseen, tilasin Patersonin ison tankin (5 spiraalia vetävä) ja sen sisään laitettavan pidikkeen paperikehitykseen.

Koska asunnossani ei ole ikkunatonta huonetta jota voisi käyttää pimiönä, jouduin pohtimaan minne suurennuskoneen sijoittaisin. Yhdessä huoneessa on ikkuna jonka voisi peittää. Se kuitenkin vaatisi tarranauhojen liimaamisen/kiinnittämisen ikkunan raameihin ja nauhan vastakappaleen ompelemisen pimennyskankaaseen. Lisäksi huoneeseen vievä ovi pitäisi tiivistää ettei sieltä tulisi valonkajastusta. Tässä tapauksessa paperin kehitys tapahtuisi kylpyhuoneessa jonne valotettu paperi pitäisi viedä kehitysrummun sisällä. Toinen vaihtoehto olisi laittaa suurennuskone saunan lauteelle. Tämäkin vaihtoehto vaatii kylpyhuoneen oven peittämistä pimennyskankaalla, lisäksi pesuhuoneessa on pieni ikkuna joka myös olisi peitettävä. Etuna tässä vaihtoehdossa on se, että paperin kehitys voi tapahtua samassa tilassa kuin valotus. Haittana on puolestaan suurennuskoneen siirtely, koska ei se voi saunassa olla silloin kun saunotaan :) Varastossa on myös pieni ikkuna sekä ovi jotka pitäisi tehdä valonpitäviksi jos suurennuskonetta siellä aikoisin käyttää. Netissä tuli kuitenkin vastaan video jossa joku käyttää taimien kasvattamiseen tarkoitettua telttaa pimiönä. Hommasin sellaisen ja pystytyin sen varastoon. Enemmän tästä omassa kirjoiteuksessaan...

Kodak color print viewing filter kit

Usein värivedosten tarvittavan värikorjauksen määrittämiseen mainitaan hyväksi apuvälineeksi Kodakin tekemä eriväriset kalvot sisältävää sarjaa. Kun sellainen tuli internetin kauppapaikalla vastaan edullisesti, ostin sen ja aion käyttää tarkempaa värimääritystä vedostuksia tehdessä.

Sarja saapui omassa aluperäisessä paketissan.

Paketissa oli ohjeet käyttämiseen sekä itse pahviset liuskat joissa kussakin kolme erisävyistä kalvoa.

Paketista löytyivät selkeät käyttöohjeet.

Itse liuskoissa kussakin kolme erisävyistäkalvoa sekä kunkin kohdalla tarvittavat korjausten määrät. Liuskojen toinen puoli on musta ja ohjeiden mukaan kalvojen läpi tulee katsoa musta puoli katsojaa päin kun määritellään värikorjauksia kun vedostetaan dioja paperille.

Selkeiden ohjeiden mukaan värikorjausten määrittäminen vedostetusta kuvasta on helppoa. Vedostettua kuvaa katsotaan päivänvalossa ja haluttua liuskaa pidetään silmän edessä sekunti pari kerrallaan. Näin siksi, että aivot eivät ehtisi korjata näkyä automaattisesti. Eri kalvoilla on selkeä vaikutus kuvassa oleviin värisävyihin ja sen avulla saadaan värit kohdalleen hyvinkin tarkasti vedostettuun kuvaan. Täytyy vaan harjaantua erottamaan kulloinkin kuvaan tarvitseman värikorjauksen laatu ja määrä mutta varmasti tästä kitistä on apuja kun vedostellaan värikuvia.

Jobo Varioformat

Ostin koevedosten tekemistä varten Jobon aikoinaan tekemän vedostusalustan jossa voidaan osa paperista peittää. Lisäksi laitteen mukana tuli kalvo jonka avulla voitaisiin yhdellä valotuksella saada aikaan viisi eriasteista valotusta tarkemman valotusajan määrittämistä varten. 

Paperin päälle asetetaan kaksi saranalla varustettua muovista luukkua. Näillä voidaan samalle paperille sitten valottaa maksimissaan neljä kuvaa/osakuvaa. Keskellä on muovinen putki joka peittää luukkujen väliin jäävän raon. Valotusaikakalvon käyttämiseen ei tullut mitään ohjetta joten sen sen antamien eriasteisesti valottuneiden raitojen tulkitsemiseen täytyy käyttää aikaa jossakin välissä tai kaivella internetin tunkiolta ohjeita. Laitteen toisessa reunassa on vaalea alue jota voi käyttää kuvan tarkentamisessa jos sitä ei ole tehty ennen paperin asettamista laitteeseen. Punainen alue laitteen reunassa on painettava laatta joka nostaa paperin teoista reunaa irti helpottaen paperin poistamista laitteesta pimiössä. Jos avattavat luukut ja keskiputken poistaa, voidaan laitetta käyttää normaalina paperin alustana suurennuskoneessa, laitteeseen mahtuu napakasti 8"x10" kokoinen vedostuspaperi.

Laitteen mukana tullut viisi eri sävyistä liuskaa sisältävä kelmu. Tämän avulla voidaan yrittää haarukoida käytettävää valotusaikaa.

Luukut voidaan avata neljänneksittäin. Kokonaan toinen saranallinen peitelevy poistamalla voidaan valottaa noin puolet paperista. Punaisen laatan vasemmalla puolella näkyy paperin nostin, se helpottaa huomattavasti paperin poistamista alustalta pimeässä.

Saranalliset luukut suljettuna. Luukuissa näkyy joidenkin paperikokojen ääriviivoja.

Saranalliset luukut ja keskiputki poistettuna alustaa voidaan käyttää normaalina vedostusalustana suurennuskoneessa. 8"x10" kokoinen paperi asettuu alustaan napakasti eikä pääse liikkumaan lainkaan.

Laite tuli alkuperäisessä laatikossaan.

Jobon alusta käytössä Unicolor-Mitchell Duocuben kanssa. Duobube mahtuu sopivasti neljännekseen jolloin neljän valotuksen tekeminen eri valotusaikoja käyttäen yhdelle paperilla on helppoa.

Laite on yksinkertainen mutta erittäin hyödyllinen tarvike kuvia vedostuspaperille valotettaessa. Unicolor-Mitchell Duobube:a käytettäessä sen avulla voidaan hyvin helposti tehdä neljää eri valotusaikaa käyttäen valotukset joiden avulla määritellään tarvittavat värikorjaukset ja tarkempi valotusaika.

Unicolor-Mitchell Duocube

Värivedosten tekemisessä kuvan värit vääristävien värillisten huntujen poistaminen on luonnollisesti tärkeää. Kuva ei näytä luonnolliselta jos sitä peittää esimerkiksi hento magentan värinen huntu.

Kuvan värimäärittelyyn on useampikin keino käytettävissä ja yksi näistä on 70 -luvulla valmistettu Unicolor-Mitchell Duocube. Tämä levy, oikeammin kyseessä on muovinen neliö jossa lukuisia erivärisiä reikiä, asetetaan suurennuskoneessa vedostuspaperin päälle ja paperia valotetaan tietty aika. Jotta levyn avulla voitaisiin tunnistaa tarvittavat värikorjaukset, se on ensin "kalibroitava" käytetylle filmi-kemikaali-paperi -kombinaatiolle jolloin saadaan suurennuskoneen väripäähän asetettavat alkuarvot joita tulee käyttää kun vedostetaan kuvia käyttäen tiettyä filmi-kemikaali-paperi -kombinaatiota. Jos jokin em. kombinaation osasista vaihtuu, tulee tälle uudelle kombinaatiolle määritellä omat suurennuskoneen väripään alkuarvot.

Kombinaation alkuarvojen määrittäminen tapahtuu asettamalla tietyt vakio alkuarvot suurennuskoneen väripäähän (20Y, 20M, 0C) ja valottamalla laitteen läpi vedostuspaperille neljällä eri valotusajalla kuviot (10, 20, 40 ja 80 sekuntia) käyttäen suurennuskoneen objektiivissa aukkoa 5.6. Paperin kehityksen ja kuivauksen jälkeen valitaan neljästä kuviosta se jonka valotusaika-asteikolla viimeisin näkyvä neliö on 3, 4 tai 5. Kyseisen kuvion oikeanpuoleisesta "kuutiosta" tunnistetaan paperilla näkyvistä kuvioista lähinnä harmaaseen viittaava. Kuvioista yksikään ei välttämättä ole harmaa vaan ne voivat olla selkeästi esim. kellertävä. Kun kuvioista on valittu paras, voidaan sitten lukea tarvittavat asetukset suurennuskoneen väripäähän asetettavaksi perusasetuksen lisäksi. Laitteessa on myös rivi jonka avulla voidaan tunnistaa valotusaikaan asetettava korjaus. Nämä arvot ovat nyt käytetyn filmi-kemikaali-paperi -kombinaation alkuarvot ja ne kannattaakin kirjata ylös.

Kun em. "kalibrointi" on suoritettu, jokaisen kalibroidulla filmi-kemikaali-paperi -kombinaatiolla tehtävälle kuvalle tehdään koevedos käyttäen alkuarvona kalibroinnista saatuja arvoja väripäässä ja valotusajassa. Koevedoksen kehityksen jälkeen tunnistetaan siinä näkyviä kuvioita käyttäen tarkemmat suurennuskoneen väripäässä käytettävät arvot sekä valotusaika. Lopullinen kuva vedostetaan näitä arvoja käyttäen.

Unicolor-Mitchell Duocube saapui ilmeisesti alkuperäisessä säilytyslaatikossaan.

Laatikosta löytyivät ohjeet sekä negatiivien että positiivien (dia) vedostamiseen paperille laitetta käyttämällä, suurennuskoneen objektiivin edessä pidettävä diffuusori, itse Duocube -levy sekä harmaakortti.

Harmaakortin avulla tunnistetaan toisen koevedoksen paperille vedostuneista kuvioista lähinnä kortissa olevaa harmaata aluetta vastaava.

Diffuusoria pidetään käsin objektiivin alla kun laitteen kuvia vedostetaan paperille ellei suurennuskoneessa ole erillistä diffuusoria.

Itse levyssä on kahdessa laatikkomaisessa kuviossa useita eri asteisilla suodattimilla olevia pieniä kuvioita. Alareunassa on rivi oikean valotusajan säätämistä varten. Filmi-kemikaali-paperi -kombinaation perusasetusten tunnistamiseen käytetään oikeanpuoleista kuutiota. Lopullisen kuvan tarkempaan asetusten määrittämiseen käytetään vasemmanpuoleista.

Kirjanen vuodelta 1978 jossa on ohjeita miten kuvia vedostetaan Unicolor -tuotteita käyttäen.

Kirjasesta löytyy yksityiskohtaiset ohjeet siitä kuinka Duocube -levyllä voidaan määrittää kombinaation perusasetukset ja sen jälkeen varsinaisen kuvan tarvitsemat asetukset väripäähän ja käytettävä valotusaika/aukko.

Jobo -koevedosalustalla voidaan helposti tehdä neljä valotusta samalle 8"x10" paperille.

Kombinaation perusasetusten määrittämiseen käytettävä koevedos. Valotukset 10, 20, 40 ja 80 sekuntia, väripäässä alkuarvot 20Y, 20M ja 0C sekä objektiivissa aukko 5.6. Näistä valittu 10 sekunnin valotus ja siitä tunnistettu valotusaikalaatikko #3. Oikeanpuoleisesta "kuutiosta" valittu lähinnä harmaaseen viittaava vaikka yksikään kuvioista ei ole lähelläkään harmaata. Duocube -levyn ohjeissa tai kirjasessa olevaa kaaviota käyttäen määritetään nyt kombinaation perusasetukset väripäähän ja valotusaikaan.

Kuvakohtainen koevedos kalibroinnissa saatuja arvoja suurennuskoneessa käyttäen (väripää ja valotusaika). Käytin kokonaisen paperin, olisi riittänyt neljäsosa joten jatkossa täytyy leikellä vedostuspaperista toista koevedosta varten pienempiä vedostuspapereita (ja samalla säästyy papereitakin). Nyt käytetään vasemmanpuoleista kuutiota lähinnä harmaaseen viittaavan kuvion tunnistamiseen, ja tämän avulla lisätään/vähennetään taas suurennuskoneen väripään säätöjä kyseisen kuvan lopullista vedosta varten. Valotusaikaa hienosäädetään alareunan valotusaikakuvion perusteella, myös objektiivissa käytettävää aukkoa voidaan säätää ohjeen mukaan.

Kuvakohtaisen koevedoksen avulla tunnistettujen säätöjen perusteella valotettu lopullinen kuva. Värit melkolailla kohdallaan heti. Kuva epäterävä, koska väritargettia kuvattaessa tapahtui virhe tarkennuksessa.

Hiukan jännitti kun aloin kuvia vedostelemaan laitteen avulla. Sinänsä itse laitteen käyttäminen ei jännittänyt, olihan ostamassani vihkosessa selkeät ohjeet sen käyttämiseen. En ole koskaan värikuvia suurennuskoneella vedostanut, ja mustavalkoistenkin vedostamisesta on muutama vuosikymmen aikaa, joten se aiheutti jännityksen. Samoin pimiövirityksen toimivuus ole epäselvää. Mutta ensimmäisen koevedoksen ja varsinkin tuon lopullisen kuvan nähtyäni kehitystankissa jännitys katosi, koska homma näytti toimivan ongelmitta. Vedostinkin heti putkeen muutaman kuvan ja ne onnistuivat oikein hyvin.

Yhteenvetona voisi sanoa, että Unicolor-Mitchell -laitteella onnistuu totaalinen aloittelijakin aika pienellä vaivalla saamaan värivedostuksessa suurennuskoneen väripäässä käytettävät asetukset selville.