3.2.2022

Jobo CPE2 Plus ja Lift

Filmin kehityksessä purkin liikuttelu (agitaatio) ja kemikaalien lämpötila ovat keskeisen tärkeitä onnistuneeseen lopputulokseen pääsemiseksi. Olen kehitellyt filmejä Cinestill TCS-1000 -vedenlämmitintä käyttäen onnistunein tuloksin, ko. laite pitää vesihauteen lämpötilan hyvin asetetussa lämpötilassa. Kehitystankkia käännellään kellosta ajankulua seuraamalla noin minuutin välein, tämäkin onnistuu hyvin kun jaksaa vaan pitää silmällä ajan kulua.

Mutta koneitakin on aikoinaan kehitetty filmien kehittämiseen ja nämä automatisoivat enemmän tai vähemmän prosessia. Lisäksi kemikaalien tarve/kulutus on pienempi, koska koko kehitystankkia ei tarvitse täyttää kemikaaliliuoksella kuten tankin pystykehityksessä.

Jobo on ollut (ja on kai vieläkin) johtava merkki tälläisten kehityskoneiden valmistuksessa harrastelijakäyttöön. eBay:ssä on myynnissä muutamaa harrastelijoille tarkoitettu mallia mutta pääosin ne näyttävät olevan vanhempia malleja. Hiukan uudemman mallisistakin on useampaa mallisukupolvea olemassa ja aika yleisiä näyttäisivät olevan CPE2 -mallisarjan laitteet. Tämän mallisarjan laitteista vanhemmassa, CPE2, mallissa on käytössä moottori, jonka valmistaja on lopettanut toimintansa ja täten laitteen rikkoontuessa ei korjausmahdollisuudesta ole tietoa. Toisaalta uudempaakaan mallia (CPE2 Plus) ei liene enää kohta vuosikymmenniin ollut saatavilla uutena joten senkin korjaaminen vian sattuessa on epävarmaa. Mutta uudemman mallin moottorin pitäisi olla kestävänpi kuin vanhemmassa joten kun tälläinen tuli eBay:n myyntilistalle kohtuullisella hinnalla euroalueella, ostin pois.

Kyseessä on Jobo CPE2 Plus -malli ja siihen sopiva Lift -laite.





Myyjä laittoi mukaan hiukan ylimääräisiä osiakin: kemikaalipullotelineen johon menee kuusi 600ml:n pulloa (alkuperäinen neljä pulloa ja neljä mittaputkiloa pitävä tuli mukana), noita 600ml:n pulloja ja yhden 1000ml:n pullon sekä muopvisia mittaputkiloita, toisen kehitystankin pyöritysmekanismin hammasrattaan sekä alkuperäisen magneettikiinnittimen tankille jota käytetään jos Lift:iä ei käytetä.

Jouduin ostamaan Jobon kehitystankin (ostin mallin 1520 kahdella spiraalilla) ja siihen kansiosan joka mahdollistaa sen käytön Lift:in kanssa.

Laite on toimintakuntoinen kaikin puolin. Vesihauteen lämmitin toimii ja Lift pyörittää tankkia. Pyöritys tapahtuu kahteen suuntaan automaattisesti.


Lift:in käyttö mahdollistaa tankin tyhjennyksen yhdessä hujauksessa aina kun sen aika on. Käyttäminen on lisäksi erittäin suoraviivaista: jos kemikaalit otetaan talteen, laitetaan astia vasemmalla näkyvän mustan putken pään alle ja käännetään kahvasta vasemmalle stoppariin asti. Jos ei oteta (esim. huuhteluvesi), putkesta tulevan nesteen voi ohjata suoraan lavuaariin tai muuhun jäteveden keräysastiaan. Eri kemikaalien välissä käytettävä huuhteluvesi huuhtelee myös kemikaalien täyttölinjan. Nesteet kaadetaan tankkiin Lift:in päällä näkyvästä kolosta.


CPE2 Plus:n säätöpaneeli on täysin analoginen. NETZ = virtakytkin on/off, ylhäällä vasemmalla pyörittimen kytkin ja oikealla lämpötilan säätö. Lämpötilan säätö ei luonnollisestikkaan ole kovin tarkka tälläistä säädintä käyttämällä joten pitää hommata tarkempi mittari veden lämpötilan tarkkailemista varten.

Netistä löytyvässä käyttöohjeessa painotetaan laitteen vaakasuoraan asettamista. Vaakasuoruus on tärkeää laitteen pituussunnassa, vähemmän täskeää syvyyssuunnassa. Tämä on loogista, koska kemikaalien pitää levitä tasaisesti tankin sisällä nimenomaan tankin pidemmän sivun suuntaisesti jotta ne jakautuisivat tasaisesti sisällä oleville spiraaleille tankkia pyöritettäessä.

Etu (automaattisen kääntelyn/agitaation lisäksi) tälläistä laitetta käytettäessä on se, että kehitystankkia ei tarvitse täyttää kokonaan kemikaaleilla ja täten kemikaalien kulutus on vähäisempää per kehityskerta. Esim. tuota 1520 kehitystankkia käytettäessä pystykehitykseen kemikaalien täyttömäärä on 485ml. CPE2 Plus -laitteessa käytettäessä (ja vaakasuorassa pyöritettäessä) kemikaaleja tarvitaankin vain 240ml.

Netissä Jobon kehityskoneiden käytön yhteydessä mainitaan usein John Tinsley:n kirjoittama kirja The rotary processor manual (ISBN 0-902979-11-6). Ko. kirja sattui löytymään edulliseen hintaan joten ostin senkin. Kirjassa on ohjeita eri kemikaalien käyttämiseen kehityksessä (sekä filmit että paperit) sekä joitakin tarkempia ohjeita (mm. push/pull -kehitykseen liittyviä). Ihan hyödyllinen kirja mutta minulle osittain turhaa tietoa sisältävä kun ei ole aikomuksina kehitellä paperikuvia Jobon laitteella (kun ei ole suurennoskonetta jne.).

Seuraavaksi pitää ladata filmiä spiraaleille ja käynnistää kone... ;)

15.1.2022

Vuoden 2021 jälkipuoliskon kuvia

Asuinpaikan lähellä on metsässä tie kuinka kauan ollut auton raato. Tätä on tullut kuvailtua silloin tällöin.  

Osmankäämi vastavaloon.

Syskyinen Iso-Parikas.

Riitu
Halloween -koriste jouluvalaistuksessa.
Halkolampi
Nukarinkoski


Suomiehen luontopolku
Porvoo 


Hiidenportti

Tiilikkajärven kansallispuisto
Venäjänniemi

Liejeen putoukset, Puolanka

Raaseporin linna



Vuonotalli Solsikke

Porkkalanniemi
Pieni vesiputous, Luukin ulkoilualue 




26.12.2021

Kehitysongelma

Olen kuvaillut kesän/syksyn mittaan useamman rullan Fomapan R 100 -filmiä ja kehittänyt niitä Roba Apposta -kemikaaleilla. Ensimmäiset filmit onnistuivat ongelmitta mutta jossakin vaiheessa alkoi filmeihin ilmestymään kehitysvirhettä.

Kehitysvirhe kuvassa

Ikäänkuin osa kuvasta ei olisi kehittynyt laisinkaan tai vain osittain. Lisäksi filmeissä saattoi olla eri määrä ja eri paikoissa vastaavia kohtia. Samoin eri kehityskerroilla ei näyttänyt olevan mitään yhteistä nimittäjää virheiden paikoissa ja määrissä.

Aprikoin mahtaisiko virhe johtua kehitteen tuoreudesta, lämpötilasta tai tankin kääntelytavasta. Kiinnitin näihin erityisesti huomiota mutta edes täysin tuoreita aineita käyttämällä noilla tekijöillä ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta kehitysten välillä.

Sitten aloin miettimään johtuisiko ongelma käytetyistä kehitysajoista. Filmit olivat kuitenkin kehittyneet hyvin niiltä osin kun noita virheitä ei sattunut ruutuun. Roba Apposta -paketin mukana tulleessa ohjeessa mainitaan, että 4 minuutin valkaisun (Bleach) ja sitä seuraavan huuhtelun sen jälkeen filmin voi ottaa pois tankista ja tarkistaa, onko kuva hävinnyt kokonaan. Ja jos ei ole, valkaisuaikaa voi kasvattaa.

Ote Roba Apposta ohjeesta

Ongelma tuossa on vaan se, että koska en poista filmiä spiraalilta kesken kehityksen, kehittymättömyyden olisi havainnut vain silloin kun ne sijaitsevat filmin sinä osassa joka on spiraalilla olevassa filmissä uloimpana ja täten nähtävillä tarkasteltaessa. Ja näin ei ollut eli filmiä spiraalilla ollessa ei noita kohtia näkynyt laisinkaan.

Viimeisimmän kahden filmin kohdalla ajtttelin sitten kokeilla olisiko valkaisuajan kasvattamisella 4 minuutista 6 minuuttiin mitään vaikutusta. Kehitysaika  (development) lienee kuitenkin ollut koko ajan oikea, koska kuvat kehittyneet kuitenkin hyvin.

Ja kas, arveluni osuikin oikeaan, koska viimeiseksi kehitetyissä filmeissä ei ollut laisinkaan näitä virheitä.