Talvimaisemia 01/2025

Talvimaisemia tammikuulta 2025. Kaikki kuvat Hasselblad 903SWC -kameralla Kentmere Pan 400 -filmille, kehite Adox Rodinal.

Minolta CLE & Minolta M-rokkor 40mm F2

Ajatus kinokoon filmiä käyttävästä kamerasta sikisi siis Hasselblad 903SWC -kameran hankinnan myötä. Ajatus on se, että kinokamera voisi olla mittaetsinkamera jolloin kalusto ei olisi liikaa digikameraa vastaava.

Aikaisemmin minulla oli siis Fujin tekemä Hasselblad XPan II -kopio. Se oli mittaetsinkamera ja tykkäsin kyllä sillä kuvailla. Mittaetsinkameroita on valmistanut useampi merkki joista Leica on tunnetuin. Leica -kamerat ovat kyllä hyviä mutta kalliita joten se karsiutui listalta melkeinpä samantein. Muita mittaetsinkameroita valmistaneita merkkejä ovat ainakin Voigtländer, Konica ja Minolta. Venäläiset Leica -kopiot rajasin heti pois laskuista joskin sieltä olisi löytynyt halvalla ehkä jopa käyttökelpoista tavaraa. Voigtländer Bessa -sarjan kamerat eivät jostakin syystä oikein sytyttäneet jolloin vaihtoehdoiksi jäi vain Konica Hexar RF ja Minolta CLE.

Konica Hexar RF -kameraa kehutaan arvioissa oikein päteväksi kameraksi, koska siitä löytyy useampia ominaisuuksia joista Leica M -sarjalaisista ei välttämättä löydy (mm. AV -tila, valotusmittari, valotuksen lukitus, nopeammat suljinajat, sähköinen filminsiirto). Tästä mallista on olemassa ilmeisesti kaksi versiota (uudemmassa versiossa on objektiivin irroitusnapin ympärillä suoja) joista tuoreemmassa on paranneltu mittaetsimen toimintaa/yhteensopivuutta. Konica Hexar RF on täysin sähköinen joten jo se sattuu hajoamaan tai vaatimaan muuta huoltoa, osaavan huollon löytäminen lienee aika mahdotonta. Etsiskelin nimenomaan kameran tuoreempaa versiota mm. eBay:stä mutta hinnat näyttävät olevan reilusta tuhannesta eurosta ylöspäin kunnosta riippuen. Valtaosa myyjistä lisäksi on japanista jolloin hinnan päälle tulee verot.

Minolta CLE on Leica CL -kameran 'perillinen'. Leica CL oli Minoltan ja Leican yhteisprojekti mutta se lopetettiin kun ilmeisesti alkoi syömään muiden Leica M -kameroiden markkinoita. Myöhemmin Minolta julkaisi CLE -mallin joka on kaikin puolin parannettu versio CL -kamerasta. Huhujen mukaan CLE tehtiin myös yhteistyössä Leican kanssa ja tämä näkyy erityisesti kameran kanssa julkaistujen objektiivien kohdalla. Erityisesti Minolta M-rokkor 40mm F2 -objektiivin kerrotaan olevan puhdas Leica Summicron-C 40mm F2 -objektiivin kopio. Tästä objektiivista on myös olemassa kaksi versiota joista jälkimmäisessä on parannettu linsseissä käytettävää pinnoitetta.

CLE -runko on myös sähköinen filminsiirtoa lukuunottamatta. Kamerasta löytyy AV -tila jolloin suljinaika asetetaan sutomaattisesti asetetun aukon mukaan. Kamera lienee ollut melkoinen edelläkävijä aikoinaan, koska siinä valotus mitataan filmin pinnalta AV -tilassa.

Muuten kamera on säädöiltään yksinkertainen. Päältä löytyy salamakenkä sekä valotuksen valitsin ja filminsiirtovipu. Laukaisin sijaitsee valotuksenvalitsimen keskellä ja filminsiirtovivun vieressä on pieni ikkuna kuvalaskurille.

Kameran takaseinässä on pidike filmin laatikon palaselle muistuttamaan miä filmi on ladattuna kamerassa. Sen alla on DIN/ASA lista filminherkkyyksistä.

Kameran etupaneelissa on objektiivin irroituspainike, objektiivin bajoneetti, kameran pääkytkin sekä LED -valo. Pääkytkimestä voidaan kameran päälle laittamisen lisäksi asettaa kamera itselaukaisu -tilaan (10 sek), ja LED -valo palaa kun painetaan pariston tarkistusnappia tai kamera laskee aikaa itselaukaisussa. Etupaneelista löytyvät myös kameran mittaetsimen ikkunat sekä etsin.

Pohjasta löytyvät jalustakierre, luukku kameran paristoille (2kpl LR44), painikkeet pariston testaamiseen ja filmin vapautukseen kelaamista varten sekä filmin kelauskampi.

Kummallinen ominaisuus on se, että kameran valotusmittari ei toimi jos suljinaika asetetaan käsin kameraan. Näin ollen suljinaika pitää ensin mitata AV -tilassa ja asettaa sitten käsin jos manuaalisesti sen haluaa asettaa. AV -tilassa on käytettävissä myös valotuksen korjaus -2...+2 välillä.

Objektiivin kiinnitys on normaali M -bajoneetti joten kaikki esim. Leican valmistamat objektiivit ovat yhteensopivia. Koska kamera on mittaetsinkamera, tarkentaminen ei tapahdu objektiivin läpi vaan kameran yläosan erillistä laitteistoa käyttämällä: etsimessä olevassa tarkennustäplässä näkyy haamukuva kun kuva ei ole tarkka. Kameran ollessa pienikokoinen, joissakin arvioissa on tuotu esille tarkentamisen vaikeus erityisesti pidemmillä polttoväleillä (esim. 90mm) kuvattaessa. Koska en arvele käyttäväni pidemmän polttovälin objektiiveja tässä kamerassa, ja 40mm:n objektiivilla tarkennus näyttäisi olevan kohdallaan, en koe tätä ongelmaksi.

Etsimessä näytetään tarkennustäplän lisäksi 28mm:n, 40mm:n ja 90mm:n rajausmerkit ja ne näkyvät selkeästi. Näistä 28mm:n rajausviivat ovat aina näkyvissä ja 40mm:n ja 90mm:n viivat tuleva näkyvii ko. polttovälin objektiiveja käytettäessä. Etsimen vasemmassa reunassa ovat suljinajat ja punainen piste kertoo valotusmittarin mittaaman arvon.

40mm:n rajausviivat etsimessä on harvinainen ominaisuus, ymmärtääkseni yhdessäkään Leican M -sarjan kamerassa ei niitä ole vaan niistä löytyy 35mm:n tai 50mm:n viivat. Eli jos tässä kamerassa käyttää 35/50mm:n objektiivia, joudutaan kuva-alan peitto arvioimaan etsimessä näkyvän 40mm:n rajausmerkkien perusteella. Ja vastaavasti jos jossakin toisessa mittaetsinkamerassa käytetään 40mm:n objektiivia, joudutaan sen kuva-ala arvioimaan 35/50mm:n rajausviivojen perusteella, kummat nyt sattuvat aktivoitumaankaan kamerassa.

Minolta CLE -kameraa löytyy myynnissä ihan hyvin eBay:stä myyjien ollessa pääosin japanista, ilmeisesti CLE -runko oli suunnattu pääasiassa japanin markkinoille. Hinnat alkavat noin tuhannesta eurosta ylösapäin riippuen siitä onko mukana objektiivia vai ei. Internetistä myytäviä kameroita etsiessäni vastaan tuli ruotsalaisessa kamerahuutokaupassa hyväkuntoinen yksilö. Osallistuin ja pienoisen kisan jälkeen onnistuin saamaan kameran itselleni kohtuuhintaan (korkein tarjous muuten ko. huutokaupassa oli 500 000 ruotsin kruunua vanhasta ruotsin armeijan käytössä olleesta Leica IIIf-rungosta).

Kamera saapui aikoinaan ja oli kuvausta vastaavassa kunnossa. Patterit kameraan ja valotusmittari heräsi henkiin. Mittailin suljinaikojen oikeellisuutta ostamallani suljinaikatesterillä ja ne vastasivat hyvin kahta aivan nopeinta suljinaikaa (1/500 ja 1/1000) lukuunottamatta. Noissa kahdessa virhe on aika suuri joten pitää yrittää, jos mahdollista, välttää noiden käyttämistä kuvattaessa.

Kameran mukana ei tullut objektiivia. Koska kamera käyttää Leican M -bajoneettia objektiivikiinnityksenään, voidaan kamerassa käyttä mitä vaan tätä kiinnitystä käyttävää objektiivia. Kameran julkaisun yhteydessä aikoinaan Minolta julkaisi kolme objektiivia polttoväleiltään 28mm, 40mm ja 90mm. Näitä kaikkia näyttäisi olevan hyvin saatavissa esim. eBay:ssä. 28mm:n objektiivi tosin säännönmukaisesti kärsii valkopilkkutaudista jolloin etummaisen linssi sisäpuolelle muodostuu eri kokoisia valkoisia pilkkuja. Tämä johtuu ilmeisemmin Minoltan käyttämästä liimasta tms. linssien kiinnityksestä. Minolta on aikoinaan korjannut näitä vikoja ilmaiseksi mutta kaikissa vastaan tulleissa myynnissä olevissa Minoltan valmistamissa 28mm:n objektiiveissa näyttää olevan enemmän tai vähemmän pilkkuja näkyvissä. Joidenkin testien perusteella noiden pilkkujen ei pitäisi vaikuttaa kuvaan mutta jos ne hiljakseen lisääntyvät/kasvavat, voivat ne jossakin vaiheessa alkaa vaikuttamaan. Jos vastaan tulisi pilkuton yksilö, pitää vakavasti harkita objektiivin ostamista. 90mm:n objektiiville en näe tarvista. 40mm:n objektiivi on siis selkeä suosikki Minolta CLE -kameraan, koska etsimessä on juuri sille polttovälille näkyvissä rajausviivat. Myös sitä objektiivia on suht. hyvin saatavilla ja kun vastaan tuli Irlantilaisella nettipalstalla myynnissä moitteettoman kuntoinen yksilö, ostin sen kameran kaveriksi. Objektiivin saapuessa havaitsin sen kuvausta vastaavaksi hyväkuntoiseksi yksilöksi. Sen mukana tuli vain molemmat tulpat joten vastavalosuojan ja UV -suodattimen joudun ostamaan toisaalta. Objektiivi ei peitä etsimessä näkymää 40mm:n rajausviivojen alueelta laisinkaan. Aivan etsimen oikeassa alakulmassa on näkyvissä objektiivin yläosa mutta tämä ei siis ole kuva-alalla laisinkaan. Vastavalosuojaa objektiivissa käytettäessä tilanne voi olla eri mutta tuskin silloinkaan kovin massiivista peittoa tapahtuu.

Lisävarusteena kameraan on saatavilla Minoltan valmistama kahva. Kahva on perusmuotoinen muovinen kahva joka parantaa kameran ergonomiaa. Se kuitenkin varaa kameran jalustakierteen eikä kahvassa itsessään näyttäisi olevan jalustakierrettä. eBay:ssä vastaan tuli kahva jonka pohjassa on Arca-Swiss -kiinnityksen urat. Kahva on 3D -tulostettu ja tarkoitettu juurikin Minolta CLE -kameralle. Koska käytän jalustassa ko. kiinnitystä, tilasin kahvan kameran kaveriksi.

Myös kameraan alunperin suunniteltuja salamalaitteita on saatavilla helposti. En kuitenkaan juurikaan salamaa käytä joten sellaisen hankkimista pitää vielä pohdiskella.

FAST Box One

Huutokaupassa sattui silmään filmikameroiden sulkimen testaukseen tarkoitettu laite FAST Box One.

Kyseisellä laitteella voidaan helposti selvittää kuinka tarkkoja kameran suljinajat ovat.

Laite koostuu yhdestä kuutionmuotoisesta muovipalasesta jonka yhdellä reunalla on anturi valon mittaamiseen ja toisella iso on/off -kytkin. Lisäksi yhdessä kulmassa on näyttö josta voidaan lukea laitteen mittaama suljinaika.

Laitteen päällä ja toisella sivulla näkyvän nuolen avulla anturin kohdistaminen on helppoa.

Laitteen pohjassa on paristokotelo jonne menee kaksi AAA -paristoa.

Laitteen käyttäminen on suoraviivaista: asetetaan kamera tasaiselle alustalle, otetaan objektiivi pois jos mahdollista. Avataan kameran filmikotelo jotta suljin näkyy kameran takaa katsottaessa.

Asetetaan mittalaite kameran taakse siten, että laitteen valoanturi on sulkimen kohdalla. Valolähde asetetaan kameran eteen osoittamaan sulkimeen, valolähteenä voi käyttää esim. älypuhelimen salamaa jos sen saa kytkettyä taskulamppumoodiin eli palamaan jatkuvasti. Kytketään mittalaite päälle, asetetaan haluttu suljinnopeus kameraan ja laukaistaan kamera. Nyt laitteen mittaama suljinnopeus näkyy laitteen näytöllä. 

Kannattaa suorittaa muutama mittaus jokaista suljinaikaa kohden jolloin nähdään mahdollinen suljinajan variaatio, muutama aikaisemmin mitattu arvo näkyy myös näytössä jolloin vertaaminen on helppoa.

Jos mitatut ajat ovat lähellä kamerassa asetettua suljinaikaa, kaikki on OK. Jos ajoissa on huomattavia poikkeamia, kannattaa harkita kameran huoltamista (jos mahdollista) tai yrittää muistaa ottaa huomioon virheen suuruus kuvattaessa ja kompensoida sitä (jos mahdollista).

Laite tekee siis sen mitä lupaa. Käyttäminen vaatii pientä harjoittelua aluksi, koska se pitää ensin asettaa mittaustilaan. Tämä tapahtuu laittamalla kameran suljin Bulb -moodiin (aikavalotus), pitämällä kameran sujinta auki ja asettamalla mittalaite sulkimen taakse. Sitten odotetaan, että laitteen näytössä näkyy RDY -teksti. Jos tekstiä ei ilmaannu, siirretään laitetta sulkimen takana jos valo ei osu suoraan laitteen anturin linssiin tai vaihdetaan vahvempaan valolähteeseen.

Ei ole tietoa kuinka laite itsessään on kalibroitu. Mutta sen antamat mittaustulokset näyttävät hyvin vastaavan parin filmikameran asetettuja suljinaikoja joten lienee suhteellisen tarkka.

Kaiken kaikkiaan käyttökelpoinen laite vanhojen filmikameroiden suljinten kunnon testaamiseen. Koska laite on myös hinnaltaan suhteellisen edullinen, suosittelen laitetta jos halutaan selvittää suljinten kuntoa.

BlackBox HOLO

Myytyäni filmivehkeet ja siinä samalla filmiskannerin, tarvitsin jonkinlaisen systeemin millä skannata kuvat. Selvitellessäni tarjontaa, vastaan tuli 3D -tulostettu laite jolle löytyy maskikappaleet sekä kino- että 6x6 -filminegojen kuvaamiseen. Suomestakin löytyisi vastaava mutta siinä ei ole mukana 6x6 negojen skannaamiseen tarvittavaa osaa eikä sitä saa erikseenkään ostettua.

Tilaamani laite on BlackBox HOLO ja laitteen saavuttua, paketista paljastui 3D -tulostettuja putkenpätkiä, negatiivimaskit kino-, 6x6 ja 6x9 -koon negojen skannaamiseen, sarja step-up -renkaita joilla saadaan objektiivi kiinnitettyä laitteeseen, pidike valolähteelle sekä Cinestill -valopaneeli.

Laitteen kokoaminen on helppoa, koska eri osat liitetään toisiinsa bajoneetti -kiinnityksellä lukuun ottamatta kameraa joka kiinnitetään sopivan step-up -renkaan avulla ylimpään osaan ja kiristetään ruuvilla. Samoin valopaneelin pidin kiinnitetään parilla sormiruuvilla kulloinkin käytettävään negatiivimaskiin. Osat tuntuvat jämäkiltä ja kiinnittyvät toisiinsa tukevasti. Tarvittavien putkien määrä riippuu skannattavasta negatiivikoosta sekä käytettävästä objektiivin polttovälistä. Käytän Canon RF 100mm f/2.8 L IS USM -makro-objektiivia ja sopivien osien löytäminen sekä kino- että keskikoon negojen skannaamista varten onnistuu helposti. Cinestill -valopaneelissa on muutama säätö joka vaikuttaa värilämpötilaan.

3D -tulostetut osat vaikuttavat laadukkailta ja yhteensopivuus on täydellinen. Aika näyttää ovatko myös kestäviä, esim. putkia joudun jonkin verran irroittelemaan kun skannaan kino- ja 6x6 -koon kuvia laitteella.

Laitteen käyttäminen negatiivien skannaamiseen on suoraviivaista. Kun sopiva etäisyys negatiiveista on asetettu käytetyn kameran objektiivin mukaiseksi, laitetaan valopaneeli päälle ja siihen halutun värinen valo. Sitten vaan syötetään negatiiviliuskaa skannausmaskin raosta kuva kerrallaan ja kuvataan jokainen ruutu erikseen kameralla.

Paneelissa käytettävä värilämpötila vaikuttaa skannattuun kuvaa joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Toki voi korjata valkotasapainoa kuvankäsittelyssä mutta ylimääräinen vaihehhan se on.

Negatiiveja kameralla skannatessa tallentuvat kuvat luonnollisesti negatiiveina. Tämä ei sinänsä ole ongelma, koska ne saa käännettyä positiiveiksi helposti lähes millä tahansa kuvankäsittelyohjelmalla, lisäksi on olemassa joihinkin ohjelmiin lisäosia jotka tekevät juuri tämän. Myös joissakin kameroissa on valmiina toiminto jolla kuvat voi käntää positiiveiksi jo kamerassa kuvauksen yhteydessä.

Laite on yksinkertainen ja helppokäyttöinen negatiivien skannaamiseen joten voin suositella sitä.

AGO Film Processor

Myytyäni filmivehkeet pois tulin luopuneeksi myös Jobo CPE 2 Plus -kehityskoneesta. Tuo kone oli loistava apuri filmejä kehitettäessä, koska se poisti lämpötilan tarkkailutarpeen sekä hoiti kehitystankin kääntelyn pyörittämällä sitä. Toisaalta se vei suhteellisen runsaasti pöytätilaa sekä vaati useamman litran vettä vesihauteeseen. Sinänsä nuo eivät olleet ongelma mutta koska kehittelin filmit varastossa jossa ei ole vesipistettä, täytyi vedet kantaa kastelukannussa koneeseen ennen kehitystä sekä sen jälkeen laskea ämpäriin pois vietäväksi. Näin sen käyttämisessä oli pientä vaivaa.

Filmihommien alkaessa taas kiinnostamaan, sattui netissä silmään etelänaapurissa kehitetty kehityskone. Tuo kone, Ago film processor, käyttää Paterson Super System 4 -kehitystankkeja ja pyörittää spiraaleita kehitystankin sisällä.

Laitteen toimitukseen sisältyy itse laitteen lisäksi Paterson Super System 4 -sarjan kehitystankki kahdella spiraalilla sekä tankin pohjaan laitettava rengas joka pitää laitteen suorassa. Lisäksi mukana tulee käyttöohjeet sekä templaatti jonka avulla voidaan porata reitä oikeaan kohtaan kehitystankin suppiloon jos ennestään jo omistaa ko. järjestelmän kehitystankkeja. Laitteen kyljessä on standardi USB-C -liitin jonka kautta laitteen akku voidaan ladata.

Laite käynnistettäessä esitetään valikon aloitusnäyttö josta voidaan siirtyä eteenpäin käyttämällä laitteen etupaneelissa olevia nappeja.

Koneessa on valmiina joitakin yleisimpiä kehitysreseptejä ohjelmoituna mutta omiakin voi lisätä ja/tai muokata valmiita. Lisääminen (ja laitteen laiteohjelmiston päivittäminen) tapahtuu langattomasti liittämällä puhelin/tietokone laitteen muodostamaan wlan -verkkoon ja menemällä osoitteeseen https://10.10.10.1

Laitteen asetuksissa voidaan muokata erinäisiä laitteessa käytettäviä asetuksia. Mustavalkokehitysen kohdalla käytettävä kehitysajan lyhentäminen jatkuvan liikkeen takia voidaan laittaa päälle, samoin spiraalien pyörimismäärää suuntaansa sekä aikaa voidaan myös säätää halutunlaiseksi.

Kun valitaan haluttu kehitysresepti, näytetään sen ohjelmoidut asetukset. Asetuksia voidaan muuttaa haluttaessa.

Resepti käynnistetään menemällä vaiheen (esim. kehitys DEV) kohdalle ja painamalla Play -nappia laitteen etupaneelissa. Nyt laite näyttää jäljellä olevan ajan. Mikäli ajan lyhentäminen on asetettu päälle, se ilmaistaan prosenttiluvulla ajan päällä ja on siis vähennetty asetetusta kehitysajasta automaattisesti.

Koneessa ei ole mitään vastusta joka pitäisi kemikaalien lämpötilan vakiona vaan se osaa kompensoida kemikaalien lämpötilan laskua automaattisesti prosessointiaikaa kasvattamalla. Lämpötila-anturi on laitteen alapinnalla ja sijaitsee kehitystankin suppilon sisäpuolella nesteessä jolloin se tarkkailee nesteen lämpötilaa reaaliajassa. Prosessin aikana laitteen näytössä on näkyvissä kemikaalien lämpötila sekä sen perusteella mahdollisesti korjattu aikamäärä. Siitä osaako laite lyhentää prosessointiaikaa jos kemikaalit ovat liian lämpimiä, ei ole kokemusta.

Ainoa muutos, joka täytyy tehdä Patersonin kehitystankkiin, on sen suppilon reunaan porattavat reiät. Näiden reikien kautta menevät kemikaalit tankin sisään eivätkä ne vaaranna tankkien valonpitävyyttä. Laitteen mukana tuli myös templaattimalli jonka avulla voidaan porata reiät oikeaan kohtaan mikäli sattuu jo omistamaan Patersonin kehitystankkeja ennestään. 

Laitteen mukana tulee kaksi spiraalia vetävä kehitystankki mutta se on täysin yhteensopiva kaikkien muidenkin Super System 4 -tankkien kanssa (3, 5 tai 8 spiraalia vetävät mallit).

Tankki painetaan laitteeseen kiinni jolloin laitteen reunassa oleva muovi muodostaa vedenpitävän liitoksen. Kemikaalit kaadetaan laitteen yläosan aukoista ja pois ne voidaan kaataa kääntämällä laite ylösalaisin ja kaatamalla kemikaalit normaalisti kehitystankin reunasta.

Kehittäminen laitteella on suoraviivaista. Laitetaan kemikaalit vesihauteeseen ja odotetaan, että ne ovat oikean lämpöisiä (käytetään esim. Sous Vide -lämmitintä halutun lämpötilan saavuttamiseen ja ylläpitämiseen). Kun kemikaalit ovat oikean lämpöisiä, laitetaan haluttu ohjelma laitteessa käyntiin ja kaadetaan kemikaalit tankkiin. 

Laite pyörittää spiraaleita tankin sisällä ja kun aikaa on jäljellä 10 sekuntia, kuuluu yksi piippaus. 5 sekunnin kohdalla kuullaan kaksi piippausta ja laite pyörittää spiraaleita vielä jonkin aikaa kun aika on tullut täyteen ja kemikaaleja kaadetaan tankista pois.

Sitten vaan seuraavaa kemikaalia tankkiin ja jatketaan kun kaikki kemikaalit ovat tankissa käyneet. Loppuhuuhtelua varten kehitystankki, jossa laite on vielä kiinni, voidaan nostaa pystyyn ja asettaa vesihanan alle. Laite pyörittää spiraaleita tankissa loppuhuuhtelun ajan.

Laitteen käytössä on useampi etu normaaliin tankin pystykehitykseen verrattuna:

• Ajat voidaan ohjelmoida itse laitteeseen ja se ilmoittaa kun on aika kaataa kemikaalit pois tankista.
• Tankkia ei tarvitse käännellä vaan laite hoitaa filmin liikuttelun kemikaalissa spiraaleita pyörittämällä.
• Säästetään kemikaaleissa. Spiraaleita pyörittämällä tankin ollessa kyljellään, kemikaaleja ei tarvita niin paljoa, että ne täyttäisivät koko tankin.
• Verrattuna Jobon kehityskoneisiin, laitteen vaatima pöytäpinta-ala on huomattavasti pienempi.

Kemikaalien säästö on huomattava verrattuna normaaliin pystykehityksessä tarvittavaan kemikaalimäärään:

• 2 spiraalia: 350ml vs. 580ml => säästö 40% / kehityskerta
• 3 spiraalia: 450ml vs. 870ml => säästö 49% / kehityskerta

Kaiken kaikkiaan verraton laite filminkehitykseen! Lisäksi laitteen firmawarersta on jo tullut ainakin yksi uusi versio laitteen hankkimiseni jälkeen ja siihen oli lisätty noita valmiita kehitysreseptejä.

Lisävarusteitakin on laitteeseen saatavilla, tai oikeastaan Super System 4 -tankkeihin joita käytetään laitteen kanssa. Laitteen mukana tuli 3D -tulostettu palanen joka mahdollistaa vanhempien Patersonin tankkien spiraaleiden käyttämisen laitteen kanssa. Erikseen on ostettavissa tankin sisään laitettavat osat joiden avulla onnistuu laakafilmien ja paperien kehittäminen. Nämä vaativat isomman Super System 4 -tankkien käyttämisen joten sellaiset pitää hommata jos näitä aiotaan laitteen kanssa käyttää.